20.4.-27.4.

20.4.-27.4.

Tämä viikko on ollut ajoittain jopa melko tylsä, mutta olenpahan ainakin tehnyt graduani ja opiskellut ahkerasti koreaa. Jälkikäteen ajateltuna opiskelin melkein turhaan koreaa, koska koe oli kuitenkin sen verran helppo. Lisäksi itsenäinen korean kielen opiskelu on melko hankalaa. Tämän lisäksi olen käynyt lenkillä ja kerran kävin jopa Hyehwassa päivällisellä ja join siellä kuplateetä. Kuplatee on kyllä todella surkeaa eikä siinä oikeastaan ole mitään itua mielestäni. Mutta tulipahan sekin testattua. Maku oli ihan jees, mutta itse kuplat olivat älyttömintä mitä tiedän.

Perjantaina menimme juhlimaan useiden vaihtareiden kanssa ja etkoilla pelasimme saksalaista juomapeliä kampuksella. Tämän juomapelin nimi oli flankyball ja siinä täytyy heittää palloa keilaan. Meillä ei ollut palloa, joten heitimme pulloa. Aina kun osuu keilaan joukkue saa juoda ja juo niin pitkään kunnes toinen joukkue on onnistunut hakemaan keilan ja tuonut sen taas omalle joukkuelleen. Hyvin yksinkertaista ja suhteellisen hauskaa. Oikeastaan juhliminen alkaa menettää makunsa ja ei tunnu enää niin hienolta. Sinänsä se on sääli, mutta pitänee sitten yrittää viihtyä jollain muulla tavoin täällä hienossa kaupungissa. Myöhemmin voi mennä juhlimaan ja ehkä juoda vähemmän kun ei tarvitse pelata esim. flankyballia.

Eilen kävin Global Buddyni kanssa Hanok Villagessa, jossa on perinteisiä korealaisia taloja. Paikka oli oikein nätti ja mukava pieni puisto Soulin keskustassa. Siellä näin myös upeat perinteiset korealaiset häät ja hääseremonian. Otin videotakin ja muutaman kuvan tästä tapahtumasta. Upea tilaisuus kertakaikkisesti.

Tänään kävin meditoimassa jälleen Hwagyesan temppelissä ja sama munkki piti puheen. Tai oikeastaan kysymys vastaus session. Eräs kysyi siitä, että mikä ero on karmalla ja sattumalla. Munkki pyysi kysyjää määrittelemään sattuman. Päädyttiin vain siihen, ettei näitä voida tarkasti määritellä, mutta jos jonkin ajattelee, olevan karmaa se on silloin tarkoitettu. Tai voidaan ajatella, ettei se ole sattumaa. Karmalla on muitakin merkityksiä. Olen kuullut sen tarkoittavan myös esimerkiksi piilotajuntaa tai peiteltyjä tunteita. En ole varma miten tämä liittyy äskeiseen, mutta näin eräs munkki sanoi eräässä puheessa Youtubessa. Haluaisin selvittää tätä asiaa tarkemmin, mutta en ehtinyt kysyä munkin mielipidettä tähän kysymykseen.

Nyt kun ei ole paljon muuta päivitettävää kirjoitan tähän vielä luontonähtävyyksistä koko vierailuni aikana.

Sen ajan minkä olen täällä viettänyt, olen nähnyt paljon eläimiä, koska olen kävellyt usein Bukhansanin luonnonpuistossa.  Olen nähnyt muutamia oravia ja useita lintuja; muun muassa pari fasaania ja paljon pikkulintuja. Yksi oravista oli hyvin erikoinen. Se oli melko pieni, mutta pyöreä ja pullukka. En tietenkään voi olla täysin varma siitä, että se oli juuri orava, mutta oravalta se näytti. Se oli punertavan ruskea ja siinä oli mustia raitoja. Näin kyseisen oravan hyvin läheltä ja siksi pystyin tarkkailemaan sitä pitkään. Se oli melko kesy.  Sen lisäksi olen nähnyt peuran Jejulla ja tänään näin käärmeen. Käärme luikerteli juuri edessäni ja näin senkin hyvin läheltä. Näiden lisäksi olen nähnyt muutaman kerran erään mustan hyvin oudon näköisen perhosen. En ole varma oliko se sitten perhonen, mutta sen tapainen kuitenkin.

Pitää muuten kirjoittaa tähän vielä tavoista, joita korealaisilla on, jota en ole muistaakseni vielä blogissani maininnut. Yksi niistä on puhelinnumeron kysyminen heti tavattaessa. Sen lisäksi korealaiset kysyvät aina tavatessaan, että söitkö lounasta. Tai söitkö päivällistä. En tajua syytä tähän todellakaan, mutta se on vähän sama kuin kysyisi, että mitä kuuluu tai jotain muuta vastaavaa. Kerran vastasin, etten ollut syönyt lounasta kämppikselleni  kun kello oli kaksitoista päivällä. Hän vastasi hyvin suuresti ihmetellen, että kuinka nyt näin. Miten se on mahdollista?

Vastasin, että olin herännyt hyvin myöhään. En tajua mikä järki siinä on, että pitää kysyä tuollaista. Hyvin outoa. Ja vielä se, että pitää ihmetellä sitä kovaan ääneen, jos ei ole sattunut syömään lounasta. Syömäpuikkojen käytöstä voisin mainita sen, että syömäpuikkoja käytetään täällä myös työkaluna. Tietenkin ne yleensä heitetään pois tai pestään, jos näin on tehty. Esimerkiksi kämppikseni puhdisti kerran suihkumme kaivoa syömäpuikoilla. Sen jälkeen hän tietenkin heitti ne pois.

Tämän lisäksi näin kerran ravintolassa kun eräs nainen nosteli tavaroita, kuten liinoja tai rättejä syömäpuikoilla. Se oli hauskaa. Syömäpuikot ovat aika hyvä ruokailuväline jos niitä osaa käyttää. Mutta toisaalta kun haarukka on olemassa niin miksi sitä ei sitten käyttäisi. Onhan se kuitenkin kätevämpi useimmissa tapauksissa. Ehkä vanhat tavat kuolevat hitaasti ja varmaankin se tapa, jolla täällä syödään, soveltuu paremmin syömäpuikkoihin.  Eli ihmiset syövät useita ruokalajeja keskeltä pöytää napsien erilaisia ruokia.

Kirjoitan vielä suhteellisen oudosta tilanteesta: Aina kun kävelen kampuksella näen joitakin korealaisia, jotka moikkaavat minulle. Uskon, että he ovat eräitä joiden kanssa juttelin noin viikko sitten. En koskaan muista niiden naamoja, mutta tuntuu, että törmään heihin joka paikassa. Tämä on kyllä häiritsevää, koska en voi olla yhtään varma siitä, missä olen heidät tavannut. Ei sille kai voi mitään sitten.